Pohjanlahden tutkimus

Gulf of Bothnia research

Tutkimukselle, joka käsittelee Pohjanlahden hyödyntämistä kestävällä tavalla, on myönnetty merkittävän suuruinen tutkimusrahoitus. Tämä SmartSea-hanke pyrkii selvittämään miten Pohjanlahden käyttöä voitaisiin edistää kestävällä tavalla. Kahdeksan tutkimuslaitosta osallistuu kyseiseen hankkeeseen.

Pohjanlahti on tärkeä tutkimuskohde, koska se sisältää merkittäviä resursseja esimerkiksi tuulivGulf of Bothnia researchoiman sekä kalankasvatuksen näkökulmista katsottuina. Pohjanlahdesta löytyy myös geologisia luonnonvaroja, joiden hyödyntäminen vaatii jatkotutkimuksia. Ilmastonmuutos on vaikuttanut voimakkaalla tavalla alueen olosuhteisiin ja tätä kautta esimerkiksi kalakantoihin. Uhkakuvana on se, että ilmastonmuutos vahingoittaa alueen meriekosysteemiä. Hankkeen tavoitteena onkin tunnistaa tällaiset ilmastonmuutoksen asettamat riskit sekä etsiä ratkaisuja kysymykseen siitä, miten Pohjanlahtea voitaisiin hyödyntää kestävällä tavalla.

Hankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää arvioida, miten alue tulee muuttumaan tulevien vuosikymmenten kuluessa. Lisäksi on tärkeää arvioida millaisia riskejä elinkeinotoiminta aiheuttaa alueen luonnolle. Kalankasvatukseen tulee kehittää uudenlaisia keinoja, jotka ottavat nykyisiä menetelmiä paremmin huomioon kestävän kehityksen periaatteet.

Nykyisenkaltainen kalankasvatus vaikuttaa ympäristöön monin negatiivisin tavoin. Erilaiset patogeenit saattavat levitä kalankasvatusaltaista luonnonkalakantoihin, samoin kuin erilaiset loiset. Erityisen vakava tilanne on tapauksissa, joissa kalankasvatusaltaat on sijoitettu kalojen kutureittien varrelle. Kaloja on kuollut tilanteen johdosta, ja osa kalakannoista on taantunut tämän seurauksena. Kasvatettavien kalojen ruokintaan liittyy joitakin ongelmia ympäristönäkökulmasta katsottuna – esimerkiksi joitakin kalalajeja on ylikalastettu jotta on saatu valmistettua kasvatettaville petokaloille sopivaa rehua. Jos kalakasvattamosta pääsee karkaamaan kaloja, syntyy näiden karanneiden yksilöiden sekä luonnossa elävien yksilöiden välisiä risteymiä. Tämä saattaa vaikuttaa luonnossa eläviin kalakantoihin negatiivisella tavalla. Kalankasvatuksen aiheuttamat ravinnepäästöt aiheuttavat vesistöissä kuormitusta. Osittain kalankasvatuksessa on alettu siirtyä virikealtaiden käyttöön, koska näin pyritään parantamaan kasvatettavien kalojen terveydentilaa. Virikealtaat noudattavat paremmin kalojen luontaisia elinolosuhteita kuin tavalliset kasvatusaltaat.

SmartSea-hankkeen tuotoksena syntyy työkalu, jolla voidaan punnita erilaisia riskejä. Tämän merisuunnittelutyökalun avulla voidaan punnita esimerkiksi rannikkorakentamiseen liittyviä riskejä. Hankkeen kantavana ajatuksena on, että kestävän kasvun saavuttamiseksi on välttämätöntä suunnitella merialueiden käyttöä järkevällä tavalla.

SmartSea-hanke on pituudeltaan kuuden vuoden mittainen, ja sille on myönnetty lähes 8 000 000 euron arvoinen rahoitus. Hankkeeseen osallistuu lähes 40 tutkijaa, jotka edustavat kahdeksaa eri laitosta.