Saastetasot ja ilmanlaatu

Pollution levels and air quality

Viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana Euroopassa on saatu selvästi vähennettyä ilmansaasteiden määrää, mutta tästä huolimatta paikoitellen saasteet aiheuttavat terveysriskejä. Ilmanlaadun parantamisessa juuri ilmansaasteiden vähentäminen on tärkeässä asemassa. Erilaisia ilmansaasteita ovat esimerkiksi rikki- ja typpioksidit, kasvihuonekaasupäästöt, pienhiukkaset, VOC-päästöt ja valokemialliset hapettimet.

Ilmaan pääsee saasteita liikenteen päästöistä, maanviljelyksen päästöistä, teollisuuden päästöistäPollution levels and air quality, rakentamisesta sekä kaatopaikoilta. Liikenteessä esimerkiksi laivat, junat, lentokoneet sekä moottoriajoneuvot tuottavat saasteita, ja suurin osa kulkuvälineistä kulkee fossiilisilla polttoaineilla. Karjan sekä riisinviljely vapauttavat ilmastoon metaanipäästöjä, ja kaskeaminen aiheuttaa pienhiukkasten pääsemisen ilmastoon. Teollisuudessa syntyy erilaisia prosesseja tehtäessä sivutuotteina kemiallisia kaasupäästöjä, ja kaatopaikat tuottavat metaania orgaanisen aineksen hajotessa oloissa, joissa ei ole happea.

Säällä on vaikutusta siihen, paljonko ilmassa on saasteita. Kova tuuli voi kuljettaa hiukkaset pitkän matkan päähän saastuttajasta, mutta jos tuuli on heikko, kerääntyvät saasteet saastuttajaa lähelle olevalle alueelle. Sade on tehokas ilmansaasteiden hajottaja, mutta toisaalta sen mukana ilmansaasteet myös pääsevät kulkeutumaan maahan asti. Osa saasteista voi reagoda keskenään kemiallisesti saadessaan auringonvaloa. Erilaisten matemaattisten mallien avulla voidaan tutkia sitä, miten ilmansaasteet kulkevat alueelta toiselle. Tällaisia malleja ovat pistemallit, linjamallit, aluemallit sekä valokemialliset mallit.

Suomessa suurimpia ongelmia ilmansaasteiden osalta aiheuttavat puunpoltto sekä liikenteen päästöt. Yleisesti ottaen ilmansaastepitoisuudet ovat maassa pieniä, mutta tästäkin on olemassa poikkeuksia. Esimerkiksi pääkaupungin vilkkaasti liikennöidyissä katukuiluissa typpidioksidi-pitoisuuksien raja-arvot ovat toisinaan ylittyneet. Myös katupölyä esiintyy ilmassa toisinaan korkeina pitoisuuksina ja se saattaakin aiheuttaa oireita esimerkiksi astmaa ja allergioita sairastaville. Otsonin raja-arvo ylittyi Virolahdella vuonna 2014. Etelä- ja Keski-Eurooppaan verrattuna ilmanlaatu on kuitenkin verrattain hyvä.

Suomi hyötyy tässä asiassa siitä, että se sijaitsee kaukana suurikokoisista päästölähteistä, joita ovat esimerkiksi teollisuusalueet. Suomen omat päästöt ovat tämän lisäksi melko pieniä. Pieniin päästöihin vaikuttavat osittain onnistuneesti laaditut päästövähennysohjelmat.

Puuta poltettaessa syntyy vaarallisia yhdisteitä, jotka aiheuttavat vaaraa erityisesti pientaloalueilla. Ilmanlaadun seurannasta vastaa Ilmatieteen laitos, minkä lisäksi kunnat, kaupungit sekä teollisuus seuraavat tilannetta omilla alueillaan. Ilmatieteen laitos myös laatii joka vuosi koosteen koko maan ilmasta. Ilmanlaatuasemia on Suomessa noin sata kappaletta.