Sen luonnon resurssit

Suomen metsissä kasvaa runsaasti puuta, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi talonrakentamisessa ja paperinvalmistamisessa. Suomi on puunjalostuksen osalta maailman huippumaita, josta viedään ulkomaillekin esimerkiksi selluloosaa, sahatavaraa sekä paperia.

Suomen luonnosta saadaan myös runsaasti vitamiineja sisältäviä marjoja, joista mustikka on nimetty jopa superfoodiksi. Mustikat, puolukat ja lakat ovat haluttua ravintoa, jota monet suomalaiset keräävät pakkaseenkin talven varalle. Tavanomaisimpien marjojen lisäksi myös runsaasti C-vitamiinia sisältäviä pihlajanmarjoja voidaan kerätä ravinnoksi. Pihlajanmarjoja voidaan käyttää esimerkiksi hyytelöissä ja mehuissa, vaikkei niiden käyttö olekaan niin yleistä kuin suositumpien mustikan ja puolukan.

Hyvinä mustikkavuosina koblueberrytitalouksien keräämä mustikkamäärä saattaa nousta 15 miljoonaan litraan ja kaupalliseen käyttöön kerättävien mustikoiden määrä reiluun 3 miljoonaan litraan. Nämä miljoonat litrat kuvaavat sitä, kuinka paljon marjoja Suomen metsät tuottavat hyvinä satokausina, koska suurimman osan marjoista arvioidaan jäävän vieläpä poimimatta. Mustikan on todettu olevan erittäin terveellinen marja, koska se sisältää runsaasti sekä A-, C-, että B-vitamiinejä, joiden lisäksi se sisältää hyödyllisiä kuituja, kalsiumia, antosyaaneja sekä magnesiumia. Mustikan on todettu alentavan verenpainetta sekä sen uskotaan vaikuttavan positiivisesti näkökykyyn. Mustikkaa voidaan käyttää esimerkiksi hilloissa, piirakoissa, mehuissa tai survoksissa.

Lakkahillosta on tullut kuuluisa osa lappilaista keittiötä ja sitä tarjotaan usein lappilaisen leipäjuuston kyljessä – tämä yhdistelmä on niin suosittu, että sitä tarjotaan jopa joissain suomalaisissa huippuravintoloissa. Jokamiehen oikeudet takaavat jokaiselle Suomessa oleskelevalle oikeuden kerätä metsämarjoja luonnosta riippumatta siitä kuka omistaa metsän, jossa marja-apajat sijaitsevat.

Marjojen lisäksi metsistämme löytyy runsaasti myös erilaisia ruuaksi kelpaavia sieniä. Sienten kerääminen vaatii jonkin verran tietämystä ja sienten tuntemusta, jottei tule keränneeksi vahingossa myrkyllisiä yksilöitä. Suomalaisia ruokasieniä ovat esimerkiksi haaparousku, herkkutatti ja suppilovahvero. Osa ruokasienistä vaatii ryöppäämisen ennen kuin niitä voidaan käyttää ravinnoksi.

Paikoitellen Suomesta löytyy myös rakennuskäyttöön soveltuvaa graniittia, jota on viety esimerkiksi Venäjälle. Pietarissa kirkkojen pilareita sekä eräs muistomerkki on valmistettu Virolahdelta louhitusta graniitista. Graniittia alettiin Virolahdella louhia niinkin aikaisin kuin 1600-luvulla. Louhintatoiminnan alkuvaiheessa kiveä kuljetettiin Tallinnaan sekä Narvaan, joissa siitä rakennettiin linnoituksia. Myös pietarin katujen rakennustöissä on käytetty virolahtelaista graniittia.