Syanobakteerien kukinnan aiheuttamat ongelmat

bloom of cyanobacteria

Syanobakteereita kutsutaan myös sinibakteereiksi tai sinileviksi, vaikka ne eivät ole edes leviä. Sinilevät ovat tuttu näky sellaisissa vesissä, joissa on liikaa ravinteita. Sinilevät koostuvat yhdestä ainoasta solusta. Ne kykenevät yhteyttämään sekä tuottamaan happea. Sinileviä on ollut maapallolla jo noin 2,7 miljardin vuoden ajan. Itämerestä erilaisia lajeja löytyy noin 80 kappaletta.

Sinileväkukinnat aiheuttavat ongelmia tuottamiensa myrkyllisten aineiden vuoksi. Yli 50% sinileväkukinnoista tuottaa myrkyllisiä aineita, joista osa on hermomyrkkyjä ja osa maksamyrkkyjä. Maksamyrkkyjä sisältävät sinilevät ovat hermomyrkkyjä sisältäviä sinileviä yleisempiä. Koiria ja lehmiä on kuollut nbloom of cyanobacteriaäiden myrkkyjen vuoksi jonkin verran, mutta ihmisiä ei ole niihin Suomessa kuollut. Lahdessa tapahtui kuitenkin vuonna 1928 onnettomuus, jossa noin 40 lehmää kuoli juotuaan sinilevää sisältävää vettä.

Vakavia sinilevien aiheuttamia myrkytystapauksia ei Suomessa ihmisten osalta ole esiintynyt. Tästä huolimatta sinilevää sisältävässä vedessä ei tulisi uida, koska tällaisessa vedessä uiminen saattaa aiheuttaa kuumetta, ihon punoittamista, kutinaa, rakkuloita, huulten kirvelemistä, silmätulehdusta muistuttavia oireita, päänsärkyä sekä ihottumaa.

Jos uimari vahingossa nielee sinilevää sisältävää vettä, saattaa tästä seurata pahoinvointia ja maksaentsyymien nousua. Lemmikkieläimiä ja pieniä lapsia ei tulekaan päästää veteen, jossa epäillään olevan sinilevää. Sen lisäksi ettei sinilevää sisältävässä vedessä pitäsi uida, ei vettä tule käyttää löylyvetenä saunassa tai kasvimaan kasteluvetenä eikä sitä tule juoda. Jos löylyvedessä on sinilevää, saattaa löylyjen heitosta olla seurauksena yskää, hengitystieoireita sekä hengitysvaikeuksia. Kuume, flunssaoireet sekä keuhkokuume saattavat johtua siitä, että henkilö on altistunut sinilevälle. Sinilevä saattaa vaikuttaa kalojen makuun, ja jos kala on elänyt sinilevää sisältävässä vedessä ei sen sisäelimiä kannata syödä. Vaikeissa myrkytystilanteissa sekä tilanteissa, joissa monta ihmistä kokee samanlaisia myrkytysoireita altistuttuaan sinilevälle, on hyvä olla yhteydessä myrkytystietokeskukseen.

Kaupunkien pintavedestä otettu juomavesi puhdistetaan siten, ettei siihen pääse merkittävää määrää sinilevien sisältämäää myrkkyä. Sen lisäksi että sinilevä saattaa sisältää myrkkyä, se myös pilaa ympäristön ulkonäköä.

Vaikka monet pitävätkin sinilevää kesäisten uimareissujen ilonpilaajana, piilee siinä myös mahdollisuuksia. Sinilevän käyttämistä esimerkiksi energia- ja biotaloudessa on jo ehditty pohtia ja tässä voisikin olla uusi uusiutuva energianlähde sekä biopolttoaine.